Pilkintä
Mikä ihmeen pilkkiminen?
Pilkkiminen josta nyt kerron, ei tapahdu ravintolassa hieman ennen valomerkkiä, vaan on jäällä tapahtuva jokamiehenoikeuksiin kuuluva kalastusmuoto.
Pilkintä on kalastusta siinä missä kesällä ongintakin, mutta tapahtuu jäällä. Etsitään paikka jossa kalat voisivat olla. Jäähän kairataan reikä pilkinnän helpottamiseksi, koska vesi talvisista olosuhteista johtuen on kovaa. Pilkkiminen ei ole vain jäällä istumista ja reiän vahtaamista, vaan se on oikein mukava harrastus, joka tempaa mukaansa ja voi pahimmassa tapauksessa saada parisuhteen ongelmiin.
Pilkille on pakko päästä!
Pilkkiminen aloitetaan kairaamalla jäähän reikä kairaa apuna käyttäen. Kaira on kuin paras kaveri, jota ei lyödä jäähän. Kairaa on varottava myös laskemasta kairattuun reikään, sillä oudoilla vesillä liikkuessa se sitten tapahtuu. Pohjakosketus! Siinä meni sitten terästä paras purevuus ja reissu pilalla. Kairalla voidaan muutaman kerran pumpata suurimmat jääkokkareet jäälle. Kairassa on partaveitsen terävät terät, joten varo hipelöimästä kaveriasi. Kaira on syytä pitää pystyssä kairaamalla se jäähän pystyyn muutamilla kierroksilla. Näin vältymme katkomasta siimoja kairan teriin. Loput sohkat voi hämmentää reiästä sohjokauhalla. Sitten odotetaan, kunnes kalat rupeavat hyppimään reiästä jäälle! NO EI!
Mitäs sitten?
Pilkinnässä käytetään vapana pilkintään tarkoitettua pilkkivapaa joka on kooltaan pieni verrattuna avovesikalastuksessa käytettävään virveliin. Pilkkivapoja on monenlaisia.
Yleisin on haarukkavapa. Se ei liity millään tavalla kalan syömiseen, vaan pyytämiseen. Kehimisonkenakin tunnettu vapa on kätevä ja nopea kilpapilkkiöiden käyttämä onki.
Pilkkimistä suunnittelevan aloittelijalle käyvät hyvin kaupoista saatavat halvemmat vavat. Kannattaa kysyä neuvoa kokeneimmilta pilkkiöiltä, he kyllä neuvovat mielellään pilkkimisen saloihin.
Pilkkivavassa käytettävä siima on talvikalastukseen tarkoitettua monofili siimaa. Hirttämällä kaloja ei saa, joten tarvitaan jotain ...
Pilkki, jotka voi jakaa kolmeen ryhmään.
Pystypilkki on yleisin, joka sanan varsinaisessa merkityksessä on pystyssä. Pystypilkkejä on erikokoisia, muotoisia, painoisia ja värisiä. Pystypilkin tarkoitus on houkutella kaloja värillään ja uintiliikkeellään. Pilkissä on valmiina koukku, se voi olla värikoukku, riippuu pilkin valmistajasta, mutta yleensä valmiina kalastukseen. Koukun voi myös ottaa pois ja sitoa tilalle tapsin päähän morri. Tapsi on siiman pätkä, jossa morri roikkuu. Tapsin pituuden määrää kalastaja itse, mutta 5-15 cm ja mielellään ohuempaa siimaa kuin on pääsiima, jotta tapsi menisi poikki morrin jäädessä johonkin kiinni. Säästymme pienemmillä kustannuksilla. Harmittaahan se, jos 10€:n Nautilus häviää.
Pystypilkillä kalastetaan pohjan tuntumassa. Pilkkiä värisytetään pienin liikkein tai välillä nostetaan rivakammin, riippuen pilkin uintiliikkeestä. Pystypilkille vavaksi sopii tavallinen pilkkivapa tai haarukkavapa. Siimaksi 0,18-0,22mm ja sitä on hyvä olla kelalla n.25m. Vapaan on saatavilla erilaisia kärkiä, joissa on kaikenlaisia tärpin ilmaisimia. Syöttinä käy kärpäsentoukka tai survari.
Tasapainopilkki, kuten nimikin kertoo, on tasapainossa. Tasuri on niiden ISOJEN kalojen pyytämiseen paras vaihtoehto. Uintiliike tällä kalaa matkivalla vieheellä on myös syytä tietää. Uittaminen poikkeaa pystäristä paljonkin. Kalastamisen voi aloittaa heti jään alta. Tasuri nykäistään liikkeelle reippaalla ranneliikkeellä, jolloin tuo kalaa muistuttava viehe tekee kahdeksikkoa muistuttavan liikkeen. Liikkeen lakattua toistetaan nykäisy. Paikoillaan oleva tasuri ei kalasta. Jos tuntuu siltä että kalaa ei ole, kannattaa laskea tasapainoa puoli metriä ja koittaa onko siinä kaloja. Samaa toistetaan pohjaan asti. Tasapainolla pilkkiessä vapa voi olla sama kuin pystypilkille, mutta saa olla jäykähkö kärki. Tasurilla ongittaessa ei tarvita ilmaisimia. Siima saa olla paksua 0,18mm:stä ylöspäin. Pääsiimaan kannattaa sitoa peruke. Se voi olla punottua siimaa ja pituudeltaan 20-50cm. Pääsiiman ja perukkeen väliin olisi hyvä sitoa leikari , joka estää siiman kiertymistä. Tasuri kun tekee sen liikkeensä aina samaan suuntaan.
Mormyska on lähes varma konsti saada kaloja. Morri on pieni kirppua muistuttava koukku, jota nypytetään hiljaa kokoajan pohjasta nostaen. Morri sidotaan suoraan kelalta tulevaan siimaan.
Perholukon voi myös sitoa siimaan helpottamaan morrin vaihtoa. Siiman tulee olla ohutta n. 0,10-0,16mm, riippuen morrin painosta. Paksu siima huonontaa morrin uintia ja jää mutkalle, myös kalan tärppi jää huomaamatta. Vapana mormyskoinnissa käytetään kämmeneen mahtuvaa pientä kelaa, jossa voidaan käyttää filmikärkeä mahdollisten pienien tärppien huomaamiseksi. Syöttinä käy kärpäsentoukka tai survari.
Samalla reiällä ei kannata kauan päivystää, jos ketään ei ole kotona!
Kalastustarvikeliikkeet auttavat vieheiden valinnassa. Uintiliikkeeseen on kalastajan hyvä tutustua hankittuaan vieheensä, jotta osaa uittaa pilkkiä reiässä. Joissain kalastustarvikeliikkeissä on uittoallas, jossa voi halutessaan kokeilla pilkin uintia.
Kannattaa pitää omaa muistiota siitä, mistä saa minkäkinlaisilla pilkeillä / morreilla kalaa, koska on kirkkaita, - sameita, - tummia vesiä, värit vaihtelevat vesien mukaan.
Ennen kuin lähdet narraamaan kaloja, kannattaa varustautua olosuhteiden mukaan. Netti on pullollaan sääpalvelimia, joista saa tietoa myös jäätilanteista. Liikaa vaatetusta voi riisua, mutta jos se anopin neuloma villapaita on kaapissa, niin ei paljon lohduta 12 metrin pohjoistuulen puhaltaessa haalarin kauluksesta sisään.
Heikoille jäille ei ole menemistä. Jos olet menossa tuntemattomille vesille, ota kokenut kalakaveri mukaan, sillä virtauspaikkoja ei huomaa. Jos lähdet yksin pilkille olisi hyvä ilmoittaa läheisille minne aiot pilkille ja koska aiot palata.
Naskalit on halpa henkivakuutus ja ne on syytä laittaa roikkumaan kaulalle. Ei niitä repusta kaiveta, kun ollaan korvia myöten veden varassa!
Pidä aina mukana tulitikut vesitiiviissä pussissa tai rasiassa, ei koskaan tiedä milloin tarviit itse tai joudut auttamaan toisia kastuneita.
Istuin on hyvä valita omien tarpeiden mukaan. Siinä kun kulkee kaikki vavoista kaloihin. Istuimia on konteista, omavalmisteisiin ahkioihin. Pilkkireppu on hyvä valinta. Niihin mahtuu nykyään melkein kaikki reissulla tarvittava. Termarista voi ryypätä sumpit siinä kalastuksen lomassa, jollet ole jättänyt sitä kotiin, jotta matka-tv mahtui mukaan.
Pilkkiminen on kivaa kun on oikeat varusteet, kalaa tulee kuin suokuokalla ja ilma on kuin morsian!
Varokaa heikkoja jäitä
Lue myös: järki jäällä.